Käsityö on käsittämistä,
yhteistä ymmärrystä ympäristöstä
Ihmisten luoman tuotannon sekä tiedonhankinnan juuret ovat käsityössä. Käsityö on käsittämistä. Ihminen sekä tutkii että muokkaa ympäristöään omasta ympäristöstään sekä ajatusmaailmastaan käsin. Kun käsityöläinen valmistaa esineen, hänen valmistusprosessinsa on koko joukko valintoja, jotka heijastavat tekijänsä käsityksiä ja arvoja.
Nykyaikainen käsin tekeminen kohdistuu enenevissä määrin näppäinten paineluun ja näytön kosketteluun. Esineiden valmistaminen tapahtuu etäällä laitoksissa. Tavaroiden oikea arvo on tuntematon tai ainakin hämärtynyt. On usein mahdotonta tunnistaa materiaalien alkuperää tai tuottamiseen käytettyä energiaa. Tavaran valmistuksen ympäristövaikutuksia on vaikea tunnistaa, vaikka halua siihen olisi. Näistä kaikista koostuu esineen, tavaran, arvo ja sen sisältämä arvomaailma.
Mitä on ympäristökäsityö?
Ympäristökäsityössä on merkityksellistä hallita esineen tai teoksen valmistaminen alusta loppuun. Kun materiaalien tuottaja ja alkuperä ovat tiedossa, silloin myös esineen tuottamisen, tekemisen, ympäristövaikutukset ovat hallinnassa ja arvioitavissa. Kerääjän velvollisuus on huolehtia raaka-aineiden saannin jatkuvuudesta eli alkutuotannon kestävyydestä. Ympäristökäsityöläinen tietää mistä aineet ja materiaalit ovat peräisin, sekä niiden vaikutukset ympäristöön valmistusprosessin sekä tuotteen käytön aikana. Samoin hän tietää minkälaisella energialla materiaalit hankitaan ja jalostetaan. Tekijä, käsityöläinen, tuntee luomansa esineen koko elinkaaren.
Ympäristönhoito on luonnollinen osa ympäristökäsityötä. Tärkeitä apuja ovat keruu- ja työkalenteri. Ympäristökäsityöläinen hankkii raaka-aineet itse keruukalenterin mukaan. Näin koko käsityöprosessi on hallinnassa ja tekijä kykenee antamaan käsityölle sille kuuluvan arvon. Käsityön tekijän arvomaailma välittyy materiaalivalintojen kautta, mutta se vaikuttaa myös esineen muotoiluun ja estetiikkaan. Käsityöläiselle syntyy tekemisen kautta vahva tunnelataus käsityöhön sekä syntyneisiin esineisiin, tuotantoon. Hän tuntee ja käsittää tuotteensa koko elinkaaren ja historian. Tämä tunne siirtyy usein käsityöläisen asiakkaisiin - käsintehtyä esinettä arvostetaan.
Lapset ympäristökäsityöläisinä
Lapset, jos heillä on siihen mahdollisuus, keräävät ja käyttävät luonnostaan erilaisia luonnonmateriaaleja, kuten käpyjä, kiviä, oksia, heinää ym erilaisten maailmojen ja olentojen luomiseen. Puhtaat luonnonmateriaalit eivät likaa eikä roskaa.
Askarrellessamme yhdessä lasten kanssa on tärkeää huolehtia, että myös lapset saavat tiedon käsityömateriaalien alkuperästä ja tekoprosessin vaikutuksista luontoon. Lapsilla on oikeus käsittää. Tämä vaatii hieman opiskelua, mutta on vaivan arvoista, kiinnostavaa. Ympäristökäsityön kautta syntyy uusi tiedostavampi suhde ympäröivään luontoon, käsityksiä. Myös omat ympäristövaikutukset tulevat näkyvämmäksi samalla kun hankalien materiaalien käyttö vähenee. Todennäköisesti tämän käsittämisen kautta lapsi hakeutuu luonnostaan tutkimaan lähiympäristön antimia ja sen tarjoamia mahdollisuuksia käsitöihin.
Tuula Nikulainen
(Teksti on muokattu lyhennelmä 90-luvun alussa Turun ja Porin läänin taidekäsityön läänintaiteilijana kirjoittamastani artikkelista "Ympäristökäsityö, yhteistyötä ympäröivän luonnon kanssa")
